AC/DC oli mulle vuoteen 2009 asti vaan sellanen bändi, jota oli ihan jees fiilistellä kavereitten kanssa. En kuunnellu niilt mitään muuta ku You shook me all night longia ja Rock n' roll trainii, mut mun kaveri sai mut silti houkuteltuu tonne keikalle. Sen mieliks suotuin myös menee yhtä yötä aiemmin jonottaa sinne keikalle. Siel jonottaes makuupussien ja telttojen kaa tutustuin upeisiin ihmisiin ympäri Suomee. Osan kanssa oon edelleen tekemisissä ja niitten ihmsten kans on mitä parhaimpii muistoi. Ite tost '09 keikast en hirveesti muista, olin nii väsyny ku en ollu nukkunu sekunttiikaa sillo edellisen yönä. Lopulta siin käviki nii et Angus Youngin pitkän soolon aikana nukahdin siihen eturiviin ihan hetkeks aikaa. Järkkärit oli kuulemma vaa nauranu mulle ja miettiny olinko sammunu vai nukahtanu. Tän keikan jälkeen must tuli kunnon AC/DC -fani ja oon sitä edelleen! Täs seuraavan parhaat otokset '09 keikast. Niiden jälkeen juttuu vähä siit '10 keikast.

Angus Young

Hells bells

Pieni mies
'10 keikka oliki sit toista maata. Mentii mun kaverin sinne keikka-aamuna tosi aikasin. Siel sit istuttii asfaltil koko päivä ja juotii kaikenlaisia mukavia...kesäjuomia. Siel oli iha älyttömän kuuma ilma ja siel sain mun kesän ensimmäisen kunnon rusketuksen. Tutustuttii taas tosi mukaviin ihmisiin ja tavattii edelliselt keikalt tuttui ihmisii. Jonossa oli kyl tosi huippu fiilis jälleen kerran. Lopult sit päästii sisää sinne keikalle ja päästii eturivii. Oltii myös maalattu tyynyliina jos luki ''Girls got rhythm'' AC/DC -biisin mukaan. Keikan aikan sit Bryan Johnson huomas sen meijän tyynyliinan, osotti sitä ja nauro. Mentii iha sekasi siit sillon. Kaikin puolin huippu keikka oli ja sillon oli kiva ku osas jo jokaisen biisin sanat ulkoo nii sai vähän enemmän irti siit keikast. Ainut inhottava juttu oli kyl se, et ku keikka päätty, nii myöhästyttii junast ja päästii lähtee Tampereelt stadii yöllä klo. 03.00.
AC/DC tule taas pian Suomeen, kiitos!
AC/DC tule taas pian Suomeen, kiitos!




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti